Onko fiksumpaa tehdä kerralla paljon ja harvemmin vai kerralla vähän ja useammin? Lähdetään purkamaan tätä arkielämän esimerkkien kautta!

Jos mietitään esimerkiksi hampaiden harjaamista näin alkuun. Suositus on kaksi minuuttia kaksi kertaa päivässä. Neljä minuuttia. Aikahan on oikeastaan naurettavan lyhyt! Kuitenkin se hampaiden harjaamisen voima tulee juuri siitä toistuvuudesta: Hampaat harjataan säntillisesti joka päivä, huvitti tai ei. Joskus voi pahimmassa väsyssä jäädä kerta väliin, mutta se ei todennäköisesti kaada päivittäin toistuvaa rutiinia.
Jos taas useampi kerta unohtuu, voimmekin pidemmällä aika välillä olla ongelmissa hammaskiven, reikien ja ientulehdusten kanssa. Sitä ei silti paikkaa tunnin tai edes seitsemän tunnin hampaidenpesumaraton: Jos emme tee säännöllistä pohjatyötä, satunnainen suurella intensiteetillä suoritettu teko ei saa aikaan erityisen suurta vaikutusta.

pexels-photo-65055

Sama pätee hampaidenpesun lisäksi myös siivoamiseen: Kuinka paljon helpompaa olisi viettää minuutti siellä ja minuutti täällä järjestellen paikkoja? Kun säännöllisesti eli tiheällä frekvenssillä toteuttaa hyviksi havaittuja tapoja, niistä pienistä (siivousvesi)puroista kertyy ajan mittaan suuri joki. Jos jonkin asian hoitaminen vie sinulta alle kaksi minuuttia, tee se heti! Siten sinun ei tarvitsekaan vääntää jostain yhtäkkiä puolta päivää aikaa koko talon suursiivoukselle.

fake-daylight-gobo-praca-notes-73988

Kuten blogin teemasta arvata saattaa, tämä koko postaus kulminoituu liikuntaan ja liikkeeseen. Samaa ideologiaa kun voi soveltaa myös treeniin. Ennemmin frekvenssi kuin intensiteetti. Ennemmin useammin kuin kovemmin. Tiesitkö, että voit hyvin liikkua vaikka ihan joka ikinen päivä, kunhan teet sen riittävän kevyesti? Meidän kehomme kaipaa liikettä joka päivä.
Jos mietitään tyypillistä työpäivää aktiivisella liikkujalla, joka on ihan peruspertti ja tekee perustoimistotyötä. Hän saattaa aamulla tai työpäivän jälkeen vetää 1-1,5h treenin. Loput päivästä kuluvat kuitenkin istuen persuksillaan työtuolilla, autossa, bussissa tai sohvalla. On huippujuttu, että peruspertti käy treenaamassa ja on sitä kautta aktiivinen. Kehon kannalta olisi kuitenkin vielä huipumpaa tauottaa hieman työpäivää kevyen liikkeen avulla. Muutama jumppaliike siellä, lonkankoukistajavenytys täällä, ehkä hieman töitä seisten? Minuutti liikettä siellä, toinen täällä.

Varsinaisessa treenaamisessa pätevät samat säännöt: Treeniä kannattaa ottaa mukaan hallittuina täsmäiskuina säännöllisesti. Siinäkin säännöllisyys ja kohtuullisuus tuottaa hedelmää. Jos pidät pitkiä taukoja treenien tai tuhoat joka treenissä lihaksen tuusan nuuskaksi, et todennäköisesti palaudu ja kehity kovin optimaalisesti. Toisin sanoen sinne hampaankoloon alkaa pikkuhiljaa muodostua sitä hammaskiveä.
Tiesitkö, että esimerkiksi lihaskasvun kannalta olisi optimaalista treenata samaa lihasryhmää (vähintään) kahdesti viikossa? Tällöin kertaärsykkeen määrä on pienempi, mutta viikkotasolla kuormitus saattaa olla jopa suurempaa. Frekvenssi eli treenaamisen tiheys on siis suurempi, mutta intensiteetti eli treenaamisen kuormittavuus on pienempi. Tällaisella harjoittelutyylillä vaikuttaisi olevan lihasmassan kasvatuksen lisäksi positiivisia vaikutuksia muun muassa voiman karttumiseen ja palautumiseen. Ennemmin frekvenssi kuin intensiteetti.

pexels-photo-373984
Kuvituskuvat: pexels.com

Tuleeko sulle mieleen muita asioita, joissa vähän, mutta useammin on parempi kuin paljon, mutta harvemmin? Mulle tuli ainakin mieleen opiskelu yhtenä hyvänä esimerkkinä. Sellainen kahdeksan tunnin pänttäysputki jättää päähän todennäköisesti enemmän kysymysmerkkejä kuin vastauksia! Toki näissä jutuissa on monia tapoja, eikä ole oikeaa tai väärää olemassakaan.

Advertisements